Rakennusohjeet

Tässä on ohjeet näädänpöntön rakentamiseen. Periaatteessa pönttö on kuin telkänpönttö, mutta tässä versiossa reiät ovat pöntön sivuilla. Conibearin tai Trackerin hetitappavat raudat kooltaan 120 sopivat hyvin tähän pönttöön.

Tapiola4, Suuri suomalainen eräkirja, 1981 Weilin+Göös kertoo seuraavaa:
Minkki on kooltaan 900-1800g (uros) ja naaras 600-800g. Näätä on painoltaan 1300-1800g (uros) ja naaras keskimäärin 900g (650-1150g). Näätä on siis pääasiassa minkin kokoinen eläin. Suurimmat luonnossa elävät näädät voivat olla huomattavasti luonnossa elävää minkkiä suurempiakin, kuten Enon kunnan Uimaharjulla -78 -79 talvella pyydetty 2650g painoinen näätä.

Jos teet pönttöön yli 100mm kulkuaukon, voit käyttää pönttöä alkukesästä telkänpönttönä ja talvella näädän pyynnissä. Havutuksella täytyy huolehtia, ettei linnut mene pönttöön. Näätä tarkastelee telkänpönttöjä ja telkän hajustama pönttö on oiva pyyntipaikka. Katso HS:n sivuille ohjaava linkki, linkki on myös tämän sivun lopussa.

Pönttö rakennetaan siten, että sivut ovat 5″ lautaa ja etuovi sekä takaseinä 4″ lautaa. Pöntön ei tarvitse olla kovin korkea, 50cm riittää hyvin, matalampikin, 40cm, riittää ja on kuljetuksen sekä painon kannalta parempi.

Molemmat sivut, etuovi ja takaseinä tehdään elementeiksi. Takaseinä jää sivuseinien väliin, jolloin sisämitaksi tulee reilu 20cm x 20cm. Jätä takaseinään lautojen väliin reilu rako, jolloin etuovea ei tarvitse kaventaa. Älä tee pöntöstä liian tiivistä, ilman täytyy päästä kiertämään rakosista, jollon syöttien haju leviää ympäristöön.

Sisäänmenoreiät porataan pöntön molemmille sivuille ja halkaisija on max. 70mm. Max 70mm, koska silloin esim saukko ei mahdu pönttöön sisälle, jos loukku on asennettu hyvin matalalle. Jos käytät pönttöä rannoilla myös telkän pesintää varten, niin kulkuaukon tulee olla vähintään 10cm suuruinen  ja etuseinän karhea. Tosin tämä näädälle tehty pönttö on kanttiinsa telkälle hieman ahdas sisämitaltaan: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/13/tietoisku-telkanpontossa-tulee-olla-karhea-etuseina

Pieni reikä sijoitetaan sisäänmenoaukon alapuolella, kuvassa puoliväliin pönttöä noin 4-5cm etuseinän reunasta. Huomaathan, että ovi mahtuu sulkeutumaan ja väliin jää rautojen jousille pieni tila. Pienten reikien täytyy olla samalla korkeudella molemmilla puolilla pönttöä. Takaseinään kiinnitettävä rima on samalla korkeudella pienten reikien kanssa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa yllä on puuhun kinnittämistä varten poikkipuu kiinteänä. Tee kuitenkin poikkipuuta varten takaseinään 5x5cm lovi, jotta takaseinän asennuksen jälkeen loven kooksi jää 3x5cm. Rima on 2x4cm raakasahattua rimaa. Irtorima on parempi kuljetuksen kannalta ja poikkipuun voi laittaa paikoilleen, kun lähdet kantamaan pönttöä metsään. Poikkipuun yläreunaan voi laittaa ruuvin tai naulan esteeksi, ettei rima juokse pöntön läpi sitä kannettaessa. Poikkipuu ei ole välttämätön, mutta reikä täytyy olla, jotta saat rautalangan pöntön läpi, kun asennat sitä puuhun. Reiän rautalankaa varten voit tehdä vaikka 16mm puuporalla.

Sisäpuolelle takaseinään kiinnitetään noin 4cm korkea rima, jonka keskikohta lovetaan mahdollisimman ohueksi kuvan mukaisesti. Kun raudat on asennettu, raudan lukitussalpa ei saa yltää lovetun riman pohjaan saakka, vaan väliin täytyy jäädä rautojen laukeamista varten noin 1cm rako.

HUOM: Tee takaseinässä olevaan poikkipuuhun syvä lovi jotta rautojen laukaisuhakanen mahtuu aukeamaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Saranaksi voit laittaa pienet peltisaranat, naulat katon ja pohjan läpi tai vaikka nahkapalat. Voit myös tehdä etuoven saranattomaksi siten, että ovi lepää pohjan päällä ja lukitus on puolivälissä ovea. Esimerkiksi vaikka edestäpäin otetun kuvan mukaisella salpasysteemillä, sinkilät (U) oveen kiinni ja nauloilla lukitus  (katso kuva 2 ylempänä).

Siltä varalta, että ovi vahingossa aukeaisi, olen tehnyt omiin pönttöihini pohjaan raon. Ketjun päässä oleva rengas työnnetään raon läpi, ja ulkopuolelta työnnetään vaikka kuusen oksa renkaan läpi.

Rautojen esikäsittely

Esikäsittelyksi sopii esim rasvakäsittely. Rasva estää rautoja jäätymästä sekä poistaa raudoista ruosteen ja ihmisen hajun. Voit kypsentää esimerkiksi koiran rustoluita kattilassa pienessä nestemäärässä ja sen jälkeen laittaa raudat kuumaan rasvaliemeen hetkeksi. Ota lihat ja luut kuitenkin ensin pois. Liemen täytyy olla kuumaa, jotta rasva tarttuu kunnolla rautoihin.
Vanha kansa keitti ketunraudat kuusenoksista ja pihkasta tehdyssä liemessä, eikä koskenut käsillään rautoihin.  Jos haluat varmistaa, ettei rautoihin jää ihmisen hajuja, voit käyttä vinyylikäsineitä suojana.

Pöntön asentaminen

Parhaaksi paikaksi pyydölle olen havainnut paikan, joka on ikään kuin reitti alueelta toiselle, esimerkiksi kuusijuotti. Tuolta juotilta etsitään mahdollisimman suuri ja tuuhea kuusi, jossa on oravan pesä. Näätä voi olla päiväunilla juuri tuossa oravanpesässä.

Pöntön asennuskorkeudeksi riittää hyvin rinnankorkeus, eli noin 1,5m. Alemmaskin pöntön voi asentaa, esimerkiksi kaatuneeseen kuuseen joka muodostaa päivämakuupaikan näädälle lumen peittäessä talvella oksiston. Puun ja oksiston alle jää siis luolasto, josta näädällä on hyvä pyytää hiiriä. Alas asennettaessa täytyy huolehtia, ettei esim. koirat työnnä käpäliään loukun sisälle.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pöntön päälle asennetaan havuja suojaamaan kulkuaukkoa, etteivät esimerkiksi pikkulinnut mene pönttöön rautoja laukaisemaan. Havutus suojaa rautoja myös lumelta ja jäätymiseltä. Kulkuaukon viereen asennetaan kalteva nousupuu, jota pitkin näätä pääse kurkistamaan loukkuun sisälle.

 

 

 

 

 

 

 

 

Laita rautojen päälle muutama hyvin ohut kärki kuusen oksasta. Näätä tulee havujen läpi eikä huomaa rautojen laukaisuviiksiä havujen alta. Myös pohjalle voi laittaa vähän havuja.

Viereisessä kuvassa on syksyllä pyydetyn kanalinnun ”romppeet”, mutta tuore kana, pekoni, hunaja, ja kananmuna ovat myös oikein hyviä syöttejä, kuulemma myös rusinat. Itse olen käyttänyt maustamattomia broilerin fileitä ja kananmunia. Kananmuna rikotaan päältä jotta haju leviää ympäristöön.
Jos raudat keikkuvat niitä koskettaessa, laita puutikku poikkipuun ja jousien väliin.

Tämä Helsingin Sanomien artikkeli kannattaa lukea ja siinä oleva video katsoa. Videolta näkyy, miten Telkkä lentää pönttöön munimaan ja huonosti käy.  http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkijat+jahtaavat+etevimpi%C3%A4+n%C3%A4%C3%A4ti%C3%A4+H%C3%A4meenlinnassa/a1357013297961

Linnunpönttöjen valmistusohjeet: https://www.sll.fi/pohjanmaa/jalasjarvi/rakennusosasto/linnunpontot